lauantai 24. lokakuuta 2015

2015 yhteenvetoa ja 2016 suunnitelmia



Aika kulkee. Ihan pian on vuosi siitä kun löysin urakoitsijani talolle.
Sattumalta, netistä, kaikkien niiden puoskareiden keskeltä.
Teimme suunnitelmia, jotka polkaistiin käyntiin maaliskuussa
kuluvaa vuotta. Alku-into ei ole laantunut miksikään, olen oppinut
paljon vanhoista taloista, imenyt tietoa ja vähintäänkin yhtä
paljon fiilistellyt nousevia aurinkoja ja
mielessä polttavia tulevia suunnitelmia.
 Talo on muodostunut valtavaksi henkireiäksi oman elämän
haasteiden keskellä, on ollut terapeuttista hoivata vanhaa ja
nähdä miten talon henki palaa ja sen sydän sykkii vahvana
hilseilevän maalin alla....

Jotakin hapuilevasta työnjohdosta huolimatta saatu aikaiseksi.
Koko eteläpääty avattu, panelointi uusittu, kengitetty
hirsihelmaa ehkä reilun 10 metrin verran, uusittu helmoja
ja kulmia, entisöity 4 ikkunaa, tehty vale-ikkuna, kuorittu
maata alimpien hirsien edestä, uusittu verannan panelointia,
putsattu verannan muovimaaleja, tehty raput, kuunneltu
katto-miesten näkemyksiä, kunnostettu liiteri uudella
katolla ja poistaen kaikki mätä sisältä... 
Oma mies saa irtopisteitä; ulkorakennuksen jatko-aika on turvattu
ja se puolustaa tontin rajoja entistä vahvempana.
Urakoitsija saa irtopisteitä; hänen asenteensa on ehtymättömän
positiivinen ja kannustava, tapa jolla hän on ottanut talon omakseen,työmaakseen,
ja kuuntelee tauhkoamistani ja ohjaa tekemistä ansaitsisi mitalin.

Tilan omistajuus - ennakkoperinnöt, lahjat ja osuuksien myynti -
on aktiivisena pöydällä, mutta siltikin teen jo suunnitelmia tulevaan kevääseen.
Istuimme alas urakoitsijan kanssa ja pohdimme tulevaa.
Kevään työt aloitetaan ajoissa, hänelle on tulossa erittäin kiireinen
työvuosi. Ja minullakin paljon teetettävää.

Työlista kevääseen 2016 näyttäisi suurin piirtein tältä;
1) katto - lopultakin katon kuntoonlaitto. Pari pientä reikää ja yksi 3cm
halkeama jalkarännissä massataan, pinta hiekkapuhalletaan ja maalataan.
Katon uusi väri musta. Piippuhattu toiselle piipulle.
2) Pihan pihan puoleisen päädyn sala-ojitus - sen jälkeen pääsee pihan muokkaamaan
haluamakseen ja kasvattamaan nurmea.
3) saliin uusi pönttöuuni. Lasiluukuilla :-)
4) ulkolaudoitus - vaihdettavat seinäpanelit ja helmalaudoitus
5) wc - karusta vain vessanpöntön käsittävästä ahtaasta veskistä
kylpyhuoneeksi jossa suihkukaappi, pesukone, lavuaari ja pöytätaso
pöntön lisäksi. Ja taivaalliset marokkolaiset laatat, ja lattialämmitys.

 Oikein odotan välillä että kyllä huimaus kohta alkaa,
tärinä ja jännitys tulevasta. Mutta kun ei. Zen asuu
kanssani, olo on tyyni ja rauhallinen, talo on matkalla
 kohti ansaitsemaansa kauneutta, pelastan vanhan talon
 ja lapsuuteni muistot siinä samalla.
Ei epäröintiä.

 Eihän tällaisia taloja enää tehdä.

Joku sanoi niin osuvasti; jos haluat ostaa 100-vuotiaan talon,
 on se toimitusaika 100 vuotta. Oletko valmis odottamaan?
 Tämä lähes, ehkä 100-vuotias helmi seisoo odottavana edessäni. Nyt.

 Koska urakoitsijan keväästä on tulossa erittäin kiireinen,
 muutamia kevään töitä tehdään pois alta jo  marraskuussa.
 Vai "vielä" marraskuussa...?
Asiat etenevät. Huikeeta!

 Näihin kuviin, näihin tunnelmiin,
ilossa ja kiitollisuudessa,
minä. :-)







Ei kommentteja: