Tällä viikolla eteläpäätyä saatiin jo uusilla vuorilaudoilla peittoon.
Laudoitus on kahdesti pohjamaalattu, alla asiaankuuluvasti tervapaperi.
Miten ryhdikästä! IIK! :-)
Onkohan minulla lääkitys kunnossa?
Seinästä tulee erinomainen, ryhdikäs ja kirkas,
ja samalla melkein kaipaan niitä tuttuja lommoja, sään pieksämää
ajan patinaa...Ero uuden ja vanhan välillä on niin suunnaton!
No, se patinakaan ei onneksi lopu tähän seinään! :-)
Oivalsin myös että tässä yksi syy miksen rakenna uuta taloa,
miksi tunnen vetoa vanhaa ja vinoon
- siinä on henki, tarina ja SIELU!
- siinä on henki, tarina ja SIELU!
Siltikin olen onnellinen uutuuttaan hehkuvasta päädystä,
näyttää hurjan hienolta.
Muutama kuva vielä pressun alta....
Me = happy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti